Sinirinta on ollut nyt mökkipihamme vieraana jo kolmen päivän ajan. Kaksi koirasta ja yksi naaras on ollut näkyvillä. Linnut ovat melko pelottomia ja tulivat katsomaan lähemmäs kuka siellä oikein liikkuu. Kameran sulkimen äänikin tuntui herättävän vain hieman ihmetystä. Ehkäpä nämä pohjoisessa pesivät linnut kohtaavat ihmisen niin harvoin, että pelkoakaan ei ole kehittynyt.Koiraan värit ovat upeat ja naaraskin on varsin kaunis. Molemmat liikkuvat vilppain askelin nurmella.
JK. Suomen Luonto -lehdestä 5/2016 (2.6.2016) luin, että kyseessä on sinirinnan pohjoinen alalaji. Eteläisellä alalajilla on valkoinen kurkkutäplä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti